PUHEENJOHTAJALLA ON ASIAA

EDUSKUNNAN NAPINPAINAJAT

Maailmalla tapahtuu, mutta Suomessa kansanedustajat ovat hiljaa! Maahanmuuton arvostelijat on hiljennetty ja samalla Supo ilmoittaa arviolta neljänkymmenen henkilön lähteneen Suomesta taistelemaan Syyriaan tai Irakiin Isisin joukkoihin. Työtä vieroksuvien islamia tunnustavien nuorten miesten joukko on vaarallinen suomalaiselle yhteiskunnalle. Valtion kustantama matkailu sotimaan on kukkahattutätien ansiota. Kansanedustajien osoittama hiljaisuus on huolestuttavaa ja osoittaa kiistatta, että heillä ei ole kykyä ymmärtää terrorismin mahdollisuutta Suomessa. Puolueet ovat muuttuneet poliittisen agendansa puolesta samankaltaisiksi.

Kansanedustajien heikko historian tieto ja käsitys maailmanpolitiikan vaikeasta ennustettavuudesta on johtamassa halvaantuneeseen tilanteeseen Suomessa. Taloudellisten pakotteiden lisääminen Ukrainan kriisin jatkuessa merkitsevät laman syvenemistä Suomessa. Viennin sakatessa keinot käyvät vähiin. Presidentti Niinistö on toimillaan osoittanut olevansa todellinen presidentti Kekkosen jälkeen, jonka toimet saattavat edistää kriisin laukaisemista. Osa kansanedustajista on selkeästi Naton ja USA:n toimien kannattajia, ymmärtämättä tosiasioita. Arabikevät oli ensisijaisesti USA:n manipuloinnin tulos ja koko Eurooppa maksaa laskua pakolaistulvan kasvaessa hallitsemattomaksi. Kansanedustajien tulisi tietää, että öljyn hinnan dollarisidonnaisuus on ongelman ydin. Qaddafin ilmoitus siirtymisestä kultapohjaiseen öljyn hinnoitteluun ei sopinut USA:lle, Qaddaf tuli eliminoida. Irakin tuho ja Syyriassa jatkuva sota on yksinomaan USA:n politiikan tulosta. Libya on myös uskonnollisten ryhmittymien taistelukenttä, Naton ja USA:n toimien seurauksena.

Vaalit lähestyvät myös Suomessa ja osa kansanedustajista on viisaasti ilmoittaneet luopuvansa. Valitettavasti on todettava, että uudelleen pyrkivien määrä on edelleen huolestuttavan suuri Suomen tulevaisuutta ajatellen. Suurin osa kansanedustajista kuvittelee saaneensa neljän vuoden mandaatin, tekemättä mitään. Erityisen mielenkiintoiseksi tulee tilanne muodostumaan, mikäli Suomeen vaalien jälkeen muodostetaan porvarihallitus, kokoomus, keskusta, perussuomalaiset ja rkp. Uuden hallituksen ensimmäinen tehtävä tulisi olla nollabudjetista lähteminen. Kokoomuksen osalta tilanne on todella haastava, käsitys “älypuolueesta” on romahtanut Kataisen toimien seurauksena. Alexander Stubb pääministerinä tulee merkitsemään taloudellisen katastrofin toteutumista Suomessa. Laura Rädyn lausunnot kansalaisten tulotasosta sosiaaliministerinä osoittavat kiistatta, kuinka kaukana todellisuudesta elävät kokoomuksen politiikot.

Perussuomalaisten ongelma on väsyminen oppositiossa. Hallitukseen pääsy on jo muodostumassa pakkomielteeksi ja todellinen agenda on edelleen kadoksissa. Puheenjohtajaan keskittyneet odotukset passivoivat perussuomalaisten kansanedustajien toimintaa. Varakkaan puolueen heikko näkyvyys on havaittu, samoin maahan muuttoon kriittisesti suhtautuneiden vaimentaminen. Isisin toiminnan kiihtyminen Irakissa ja Ukrainan tilanteen aiheuttama väkivallan uhkan tulisi herättää perussuomalaiset kansanedustajat pikaisesti. Passiivisuus heikentää “Suuren Pamauksen” mahdollisuuden, tulee ainoastaan heikko “tussahdus”! Keskusta on kaikesta huolimatta käyttänyt tehokkaasti kuluneen kesän ja koko Suomen kattava äänestäjien joukko on palaamassa takaisin keskustaan. Sdp:n tuskien taival ei tule helpottumaan, sillä ammattiyhdistysten asemaa ei ole uskallettu kyseenalaistaa nykytilanteessa. Antti Rinne on jo syönyt sanansa Altian työntekijöille ja lisää on tulossa. Demarit tulevat olemaan vaalien jälkeen ainoastaan keskisuuri puolue.

Kesän vietto on ohi, eduskuntatyö alkaa ja samalla punnitaan puolueiden asema vuonna 2015. Taloutta ei saada kuntoon ilman radikaaleja leikkauksia julkisen talouden kuluihin, erityisesti ylempien toimihenkilöiden osalta. Trafin palkkauksen paljastaminen Pauli Vahteran toimesta oli jälleen yksi osoitus kokoomuksen ja sdp:n palkkapolitiikan vinoutumisesta. Valtion palkkapolitiikka on aiheuttamassa todellisen eriarvoisuuden yksityisen sektorin palkkoihin verrattaessa. Puolustusvoimain osalta vakava ongelma on liian suuri kenraalikunta. Vähintään kymmenen kenraalin virkaa voidaan leikata, samoin poliisin osalta lakkauttaa poliisihallitus ja sijoittaa vielä työkykyiset päälliköt kenttätöihin. Julkisen talouden aiheuttaman vajeen korjaaminen on seuraavien hallitusneuvottelujen pääasia. Puoluejohtajat, valmistautukaa kertomaan äänestäjille tavoitteenne vuodelle 2015!

 

Runo K. Kurko
puheenjohtaja