PÄÄSIHTEERIN AJATUKSIA 7

128

ITSEPUOLUSTUKSEN OIKEUTUKSESTA

USA:ssa on yli 15 miljoonaa USA:n kansalaista, joilla on laillisesti omistuksessaan oleva ampuma-ase itsensä, perheensä ja yhteisönsä suojaamistarkoituksessa. Nämä kansalaiset kuuluvat kaikkein turvallisimpiin, vastuullisimpiin ja lainkuuliaisimpiin kansalaisiin. Ampuma-asetta käytetään itsepuolustustarkoitukseen USA:ssa yli 2 miljoonaa kertaa vuodessa. Kansalaisia vastaan kohdistuvat hyökkäykset ovat aina yllättäviä ja oikeudettomia ja huonommaksi tekee tilanteen, ellei hyökkäyksen kohteeksi joutuneella ole ollut mitään taitoa tai välineitä puolustautua laitonta hyökkäystä vastaan. Rikollisilla on perinteisesti käytössään erilaisia vahingoittamiseen soveltuvia välineitä, vaikka se on lain vastaista. Pelkästään tietoisuus, että myös kohde on aseistettu vähentää rikollisen halua hyökkäykseen tai jopa estää sen. Paljain käsin puolustautuminen teräaseella varustautunutta hyökkääjää vastaan voi onnistua lähinnä kamppailulajien eksperteiltä kuten Dan Inosanto, mutta näitä eksperttejä ei valitettavasti ole kovinkaan paljon.

Suomessa jouduttaessa laittoman hyökkäyksen tai raiskauksen kohteeksi on yleinen ohje, soita poliisille. Miten ja miksi tämän tyyppisessä tilanteessa pitäisi soittaa poliisille? Prioriteetti toimia tilanteessa ei voi olla kännykän näprääminen, eikä poliisi voisi edes ehtiä paikalle ajoissa, ellei ole jo valmiiksi paikalla silminnäkijänä. Poliisin paikalle saapumiseen jopa pääkaupunkiseudulla saattaa mennä kymmeniä minuutteja, puhumattakaan muusta Suomesta. On täysin käsittämätöntä, että poliisin kenttähenkilöstön määrää pyritään jatkuvasti karsimaan kustannussyistä ja siksi vasteajat ovat yhä pidempiä ja samanaikaisesti on varaa käyttää poliisin resursseja Suomen lainsäädännölle tuntemattoman ”vihapuheen” netissä kyttäämiseen. Lupapalvelujen toiminnot kuten passit ja henkilötodistukset tulisi siirtää pois poliisitointa rasittamasta maistraattien alaisuuteen. Juoppokuljetukset ja ns. säilöönotto tulisi myös ehdottomasti ulkoistaa poliisilta muille tahoille. Jo se, kuinka paljon vuosittain tapahtuu ns. putkakuolemia osoittaa, etteivät hommat ole hanskassa nykysysteemillä.

Hätävarjelutilanteita pyritään Suomessa liian herkästi tulkitsemaan siten, että kyseessä olisi ollut hätävarjelun liioittelu. Ongelmaksi on osoittautunut poliisin esitutkinta ja sen osoittama arvio mahdollisesta syyllisyydestä. Alioikeuksien tekemät kokonaisarviot perustuvat pääosin poliisin esitutkintaan ja syyttäjän asenteeseen asianomistajaa kohtaan. Mitä ilmeisimmin oikeusistuimien edustajilla ei ole ymmärrystä uhria kohtaan tai kykyä asettua uhrina asemaan, eikä myöskään henkilökohtaista kokemusta vastaavasta tilanteesta. Kansalaisten tulee aina voida puolustaa itseään, perhettään ja yhteisönsä jäseniä laitonta hyökkäystä vastaan riittäviä voimakeinoja ja tarvittavia välineitä käyttäen ilman riskiä tulevasta tuomiosta. Tämän asian varmistamiseksi tarvitaan Suomen perustuslakiin sekä ampuma-aselakiin selkeä pykälä itsepuolustuksen oikeutuksesta. Kaasusumuttimista tulee myös useiden Euroopan maiden tapaan tehdä lupavapaita. Jotta perustuslain tulkinnat itsepuolustuksen oikeutuksesta ja myös muut perustuslakiin ja sen soveltamiseen liittyvät tulkinnat olisi mahdollista ratkaista ilman asenteellisuutta, Suomeen tarvitaan Saksan tapaan ehdottomasti perustuslakituomioistuin.

POLIITTINEN POLIISI

Suomessa poliisi on muuttunut yhä enemmän poliittiseksi poliisiksi ja siksi menettänyt kansalaisten luottamusta ja arvostusta poliisiin, joka on todella valitettavaa. Poliitikkojen ja valtaeliitin taholta johdettu poliisi on pyritty valjastamaan ensisijaisesti poliittisen valtaeliitin ja sen taholta poliisille tarjotun poliittisesti korrektin eli ns. virallisen mielipiteen ja linjan eteen toimivaksi. Poliisin johto on hyväksynyt sille osoitetun linjan, pysynyt siinä ja edellyttänyt myös kenttäväen toimivan sen mukaisesti. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaista epäiltiin vuonna 2015 MTV uutisen mukaan virkarikoksesta. Kyseessä oli MTV:n uutisen mukaan keskusrikospoliisin tutkima juttu, jossa KRP selvitti epäiltyä työsyrjintää ja työpaikkakiusaamista. Valtakunnansyyttäjävirasto osoitti toimivansa poliittisena toimijana ja juttu kuivui kokoon, niin kuin odottaa saattoi. Jos normaali aseluvanhaltija joutuu epäillyksi käytännössä melkein mistä tahansa rikoksesta eli kun kyseessä on vasta rikosepäily, niin pääsääntöisesti poliisi ryhtyy jo tässä vaiheessa välittömiin lupaperuutuksiin. Ei voine välttyä kysymykseltä, kävikö näin metsästävän poliisiylijohtajan Seppo Kolehmaisen rikosepäilyn ollessa kyseessä?

Em. tyyppinen työyhteisöön liittyvä rikosepäily ei mielestäni istu siihen kuvaan ja asemaan, jota Suomen korkeimmalta poliisiviranomaiselta eli poliisiylijohtajalta voisi edellyttää ja odottaa. Ylimmän johdon eli koko kentän esimies ei saa olla taho, joka harjoittaa työsyrjintää saati työpaikkakiusaamista. Myöskään kansalaisten asettaminen eri asemaan riippuen esimerkiksi harrastuspohjasta tai vakaumuksesta ei saa olla peruste syrjintään. Suomessa suomalaisen kantaväestön syrjintä on valitettavan yleistä ja siihen syyllistyy poliisin ylijohdon alainen poliisi, oikeuslaitos ja poliittinen eliitti. EU:n taholta kansallismielisyys ja isänmaallisuus on haluttu asettaa erityisen negatiiviseen valoon, koska näin näyttää käyneen Länsi-Euroopan laajuisesti. Kansallismielisyydestä ja oman maan edun etusijalla pitämisestä on EU:n myötä tullut pahe, vaikka asia on aiemmin ollut yksinomaan hyve. Kyse on systemaattisesta ja merkittävästä arvopohjan uudelleen muokkaamisesta nykyiseen poliittisesti korrektiin linjaan.

Suuri poliisioperaatio Vantaalla 6.8.2017 oli surkuhupaisaa seurattavaa. Mahtipontiseen operaatioon liittyi myös poliisin masinoima suuri pamaus eli ns. ”hallittu räjäytys”. Sivullisen ilmoitettua yhdestä laukauksesta ja uhkaavasta käytöksestä poliisit tulivat paikalle useiden yksiköiden voimin luotiliivein ja suojakypärin varustettuina aseet näkyvästi esillä. Myös kauko-ohjattava Drone-lennokki oli mukana. Jopa tekninen rikospaikkatutkinta oli kuvien mukaan paikalla odotusvalmiina. Se ei tullut esille, oliko poliisi vaivautunut tarkistamaan ilmoituksen paikkaansa pitävyyttä, oliko kyseessä yleensäkään oikea ampuma-ase tai esimerkiksi starttiase tai paukkupatruunat? Poliisi piiritti asuntoa viisi (5) tuntia yrittäen saada yhteyttä mieheen, jonka jälkeen asunto todettiin tarkistuksen yhteydessä yllättäen tyhjäksi. Poliisi jatkaa asian esitutkintaa ja asiaa tutkitaan muun muassa törkeänä kotirauhan rikkomisena, laittomana uhkauksena ja ampuma-aserikoksena.

MAASSA MAAN TAVALLA

Maassa maan tavalla on hyvä ohjenuora matkustettaessa. Myös se, että valitsee vapaavalintaisiksi matkustuskohteiksi maita, jotka ovat lähellä omaa arvomaailmaa auttaa paljon ja estää jopa turhat mielipahat. Jos haluaa ymmärtää eri kulttuureita, siihen pitää olla vapaata tahtoa, motivaatiota ja halua, eikä siihen voi ketään pakottaa tai aivopestä. Ellei naisena halua esimerkiksi peittää päätään huiviin, ei kannata matkustaa sellaisiin maihin, joissa naisilta niin edellytetään. Kohdemaahan matkustava ei voi odottaa tai edellyttää, että kohdemaan uskonto, kulttuuri, ruokavalio tai muut asiat muuttuvat maahan tulijan mukaan. Kun kyseessä ovat eri kulttuurit, kansalaisuudet, kielet, ruokavaliot, uskontokunnat ja täysin erilaiset tavat toimia, niin kaikki eivät luonnollisesti voi toimia samalla tavalla symbioosissa, vaan pelkkä ajatuskin on täysin epärealistinen. On väärin, että symbioosiin edes yritettäisiin eri tahoja pakottaa tai painostaa, koska tämä lisäisi vaan vastakkainasettelua. Täydellisesti toimivassa monikulttuurisessa symbioosissa eläminen on mahdollista vain katsottaessa asiaa vaaleanpunaisten lasien läpi, ei tosielämässä.

Suomessa on voimassa Suomen lainsäädäntö, eikä siitä voi eikä saa suvaita poikkeuksia ilman seuraamuksia, vaan sitä pitää kaikkien Suomessa olevien ja asuvien kunnioittaa. Yleisen lainkuuliaisuuden periaatteen tulee koskea kaikkia tasapuoleisesti. Laiton on aina laiton, eikä se vähene riippuen siitä, kuka on laittomasti toimiva taho. Erityisoikeuksia ei voida antaa kansalaisuuksien tai uskontokuntien mukaan, oli kyse sitten ilmaisesta bussimatkustamisesta tai laillisten käännytyspäätösten noudattamatta jättämisestä. Lain tulkinnat eivät saa olla lainkuuliaista väestöä syrjiviä, koska tämä rapauttaa edelleen motivaatiota yleiseen lainkuuliaisuuteen ja voi johtaa jopa kansalaistottelemattomuuteen. Suvaitsevaisina esiintyvät tahot suvaitsevat laajalti eri ääriryhmien tapoja toimia, ääritahojen kuten äärivasemmiston väkivaltaa mielenosoituksissa, eri uskontokuntien omien lakien kuten sharia-lain noudattamista ja hyväksyvät näiden tahojen toimesta myös Suomen lainsäädännön noudattamatta jättämisen. Suvaitsevaisuus kuitenkin loppuu heti, kun kyseessä on taho, jonka arvomaailma ei kohtaa suvaitsevaisen arvomaailman kanssa.

Sisäministeriön laaja kysely Suomen turvapaikkapolitiikasta ja turvapaikanhakijoista toi esille, että selkeä enemmistö vastaajista näkee, että viranomaisten tulee poistaa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt, jotka eivät poistu vapaaehtoisesti. Mutta mitä tekee asiasta vastaava sisäministeri Paula Risikko, miksei asiassa toimita vaan viivytellään tarkoituksellisesti ja kenen etu on yhä enenevä vastakkainasettelun lisääminen? Itse en pysty näkemään tässä poliittisessa pelissä taustalla mitään muuta kuin poliittisen eliitin omat, taloudelliset intressit ja asema sekä Suomen monikulttuurisen agendan ja poliisivaltiokehityksen vahvistaminen. Ei voine välttyä kysymykseltä, odotetaanko Suomessa tietoisesti terrori-iskua tapahtuvaksi, jonka jälkeen kansalaiset ovat myötämielisiä tiukempaan poliisikontrolliin ja kansalaisten perusoikeuksien rajoittamiseen? Ja koko perusoikeuksien lisääntyvä kavennus olisi mahdollista toteuttaa terrorismin torjunnan nimissä, vaikka toimista pääosa kohdistuisi tavallisiin, lainkuuliaisiin kansalaisiin. Eli ihan samoin kuin aselainsäädännön suhteen on toimittu kun lainkuuliaisten aseluvanhaltijoiden asemaa on koko ajan kiristetty ja säännelty tiukoista sanktioista. Sen sijaan rikolliset, joilta löydetään luvaton ase tai mikä tahansa ihmisen vahingoittamiseen soveltuva väline, pääsevät kuin koira veräjästä pelkillä sakoilla vaikka välineen olemassaolon tulisi olla selkeä tuomion koventamisperuste ja johtaa aina ehdottomaan rangaistukseen.

 

Minna Helin

pääsihteeri