Lausunto HE:een järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamiseksi

NRA:n LAUSUNTO ASIOIHIN HE 264/2004

NRA Kansallinen kivääriyhdistys ry
PL 419
00151 HELSINKI

Eduskunta
Hallintovaliokunta

ASIA: Lausunto käsitteltävänä olevasta Hallituksen esityksestä Laki järjestyksenvalvojista anetun lain muuttamiseksi 265/2004.

Arvoisa Lakivaliokunnan jäsen, kunnioittavasti pyydämme saada kiinnittää huomiotanne ko. lakiesitykseen, joka pitää palauttaa uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perustein:

Lausuntojen riittämättömyys

Ko. esitystä ovat valmistelleet virkamiehet, joilla ei itsellään ole minkäänlaista kokemusta toiminnasta järjestyksenvalvojina, varsinkaan niissä ympäristöissä, joissa järjestyksenvalvoja yleensä toimii, eli ravitsemusliikkeissä. Järjestyksenvalvojat toimivat pääasiassa yksin, useasti hyvin arvaamattomien ja hakalien ihmisten parissa, jotka ovat yhä useammin käyttäneet alkoholin asemasta esim. lääkeaineita tai huumausaineita. Vaikka lausuntoja on antanut mm. poliisiosaston turvallisuusalan valvontayksikön lisäksi oikeata poliisin kenttätyötä tehneet poliisimiehet, on kuitenkin valitettava tosiasia, että he eivät ole useinkaan itse toimineet lainkaan järjestyksenvalvojina. Varsin erikoista on se, että yhdeltäkään järjestyksenvalvojana toimivalta henkilöltä ei ole lausuntoa asiassa pyydetty, kuten ei myöskään Kilpailuvirastolta. Ministeriö toteaa kortillisia järjestyksenvalvojia olevan Suomessa noin 49.000 (lokakuu 2004), joten valmisteluvaiheessa olisi pitänyt pyytää lausunto myös kyseisessä asemassa toimivilta henkilöiltä. Järjestyksenvalvojakouluttajia on poliisin tiedostojen mukaan useita satoja, eikä yhdeltäkään yksityiseltä kouluttajalta ole pyydetty myöskään lausuntoa asiassa. Koulutuksen vääristyvä kilpailutilanne ammattioppilaitosten monopoliaseman ansiosta. Se, että lausunnot pyydetään vain ammattioppilaitokselta, ei riitä pohjaksi kouluttaja-aspektin objektiiviselle tarkastelulle. Hallituksen esityksestä saa sen kuvan, että ko. ammattioppilaitoksille yritetään saada monopoliasema toimia koulutuksen järjestäjinä. Mikä tekee ammattikoulun opettajasta niin pätevän, että hän voisi antaa ko. koulutusta suorittamatta Poliisikoulun kouluttajakoulutusta, kuten hallituksen esitys ehdottaa. Hallituksen esityksessä vähätellään yksityisten kouluttajien tieto-taitoa ilman perusteluja, sekä pyritään näin mustamaalaamaan heitä. Keskitetyllä lupaharkinnalla pyritään vaikeuttamaan edelleen koulutuksen järjestäjän hyväksynnän saamista (ammattioppilaitoksia tämä ei koske, sillä nämä saavat koulutusta järjestää ilman “pätevöitymistä”). Merkittävää on myös se, ettei kenellään olisi ehdotonta oikeutta tulla hyväksytyksi kouluttajaksi, mutta ammattioppilaitokset sen sijaan saisivat automaattisesti järjestää koulutusta ilman hyväksyntää ja “tarkoituksenmukaisuusharkintaa”. Ammattioppilaitoksien monopoliasema käytännössä syntyisi seuraavalla tavalla: Koska Poliisikoulun järjestämiin kursseihin on varmasti jonoa, eikä Poliisikoulu tule varmasti järjestämään ko. koulutuksia kuin noin 2-4 kertaa vuodessa (päätelmä perustuu nykyiseen vartijan voimankäyttökouluttaja koulutuksen järjestämistiheyteen), joten ammattioppilaitoksilla käytännössä ei olisi kilpailijoita. Tämä aiheuttaisi varmasti hintakartellien syntymisen valtakunnan alueella, sekä markkina-alueiden jakamisen koulutukseen hakeutuvien kotipaikan mukaan. Merkittävää on se, että nykyisin hinnat ovat todella alhaalla. Järjestyksenvalvojan peruskurssi maksaa noin 100-160 euroa ja voimankäyttökurssi noin 90-130 euroa, eikä niistä ankaran kilpailutilanteen vuoksi voi pyytää kuluttajalta enempää rahaa. MIKSI KILPAILUVIRASTOLTA EI OLE PYYDETTY ASIASSA LAUSUNTOA?

Kouluttajille esitetyt vaatimukset

Varsin erikoista on myös se, että kouluttajalle on ikävaatimukseksi asetettu vain 18 vuotta, eli sama kuin järjestyksenvalvojalle. Onko 18-vuotiaan kokemus järjestyksenvalvojatoiminnasta, sekä yleinen elämänkokemus sellaista, että hän pystyy täyttämään kouluttajalle asetetut vaatimukset? Käytännössä kouluttajastatuksen voisi saada samalla kun saisi hyväksynnän järjestyksenvalvojaksi. Kouluttajalle tulisi säätää vähimmäisikärajaksi 25 vuotta. Hallituksen esityksessä on myös korostettu sitä, että kenellään ei olisi ehdotonta oikeutta saada hyväksyntää järjestyksenvalvojaksi tai kouluttajaksi. Mihin ehdotus perustuu? Huomioitavaa on myös se, että lainsäätäjän tarkoitus ei voi olla rajoittaa elinkeinon harjoittamisvapautta Perustuslain vastaisesti. Jos hakijan edellytykset järjestyksenvalvojaksi täyttyvät, pitäisi hyväksyntä myöntää. Myös se, että yksittäinen “vähäisenä pidettävä rikos” (esim. huumausaineen käyttörikos) ei pääsääntöisesti muodostaisi estettä hyväksymiselle, tukee päätelmää siitä, että hallituksen esitys on epäonnistunut.

Aseen kanto ja hallussapito

Esityksessä ehdotetaan, että ampuma-aseen kantaminen olisi järjestyksenvalvojalta kiellettyä. Aseen kantaminen vaatii jo nykyisin lupaa, joten kyseinen kohta on turha. Aseen kantaminen ei ole nykyisinkään mahdollista, ellei siihen ole voimassaolevaa lupaa. Lukemalla esitystä saa sen virheellisen käsityksen, että asetta Suomessa saa muutoin pitää hallussaan ilman lupaa, kaikki muut paitsi järjestyksenvalvojat. Ajatus voimankäyttövälineiden sieppaamisesta tuntuu melko kaukaa haetulta. Niiden esilläolon provosoivaa vaikutusta ei ole tutkittu psykologisesti (ainakaan esityksessä ei ole tähän viittausta), joten ministeriön virkamies, joka esityksen on kirjoittanut, ei voi esittää omia näkemyksiään tässä yhteydessä. Merkittävää on myös se, että mm. poliisi saa kantaa voimankäyttövälineitä näkyvillä, eikä kukaan tuo esille, että se voisi provosoida. Entä onko voimankäyttövälineen “sieppaaminen” järjestyksenvalvojalta helpompaa kuin poliisilta. Myös viitaus “virheelliseen käyttöön” tässä yhteydessä tuntuu totuudenvastaiselta. Miten järjestyksenvalvoja, joka on suorittanut voimankäyttökoulutuksen, voisi käyttää voimankäyttövälineitä väärin sen enempää tai useammin kuin poliisi? Entä mikä on järjestyksenvalvojan tunnusta “erehdyttävästi muistuttava” tunnus? Klausaali jättää liiaksi tulkinnanvaraa ja on omiaan aiheuttamaan oikeusepävarmuutta.

Voimankäyttötilanteet hätävarjeluperusteisiksi

Kaikkein mielenkiintoisinta on kuitenkin se, että sisäministeriön turvallisuusalan valvontayksikkö yrittää ajaa läpi ajatusta siitä, että järjestyksenvalvojan voimankäyttö olisi “hätävarjeluperusteista”. Nyt annetussa hallituksen esityksessä ei ole ehdotusta voimassaolevan järjestyksenvalvojista annetun lain 9 § muuttamiseksi. Nykyisin järjestyksenvalvojan voimankäytöstä on säädetty em. 9 §, ja oikeuskäytännössä pykälän nojalla suoritettuun voimankäyttöön on suhtauduttu lainkäyttönä. Miten ministeriö voi olla muutamassa ainemman lain tarkoitusta muuksi, kuin mitä se on nykyisin? Merkittävää tässä on se, että hätävarjeluperusteisena voimankäyttö täyttäisi rikoksen tunnusmerkistön aina lainvastaisena tekona. Tämä kuormittaisi oikeusjärjestelmää liiaksi, koska jokainen järjestyksenvalvojan suorittama voimankäyttö olisi hätävarjelua, ja sen oikeutus pitäisi erikseen jokaisessa yksittäissä tapauksessa syyttäjän tai tuomioistuimen ratkaista.

Lopuksi

Hallituksen esityksessä korostetaan toimenpiteen kohteeksi joutuvan oikeusturvaa, mikä on hyvä asia. Sen sijaan järjestyksenvalvojan oikeusturvasta ei esityksestä mainita kertaakaan, joka asia on selkeä puutteellisuus ja aiheuttaa kysymyksiä. Lopputoteamuksena tahdomme edellä kirjoitetun perusteella todeta, että laki toteutuessaan aiheuttaisi vuosikymmeniä Suomessa hyvin toimineen instituution romuuntumisen epäloogisuudellaan, tulkinnanvaraisuudellaan, epäoikeudenmukaisuudellaan sekä järjenvastaisuudellaan. Edellä esille tuodun perusteella katsomme, että lain valmistelu on epäonnistunut ja asia pitäisi palauttaa ministeriöön uudelleen valmisteltavaksi siten, että ammattikunta, jota laki koskee, eli järjestyksenvalvojat ja heitä kouluttavat tahot, tulisi myös riittävässä määrin kuulluksi. Myös Kilpailuvirastolta tulee pyytää lausunto asiassa.

Helsingissä 09.10.2006 NRA r.y, psta

Runo K. Kurko
puheenjohtaja

Tommi Vuorenmaa
ensimmäinen varapuheenjohtaja

Toni Stoschek
pääsihteeri