NRA:n LAUSUNTO 29.04.2011

NRA Kansallinen kivääriyhdistys ry                           LAUSUNTO 29.04.2011

NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry
PL 419
00151 HELSINKI

Sisäasiainministeriö
Lainsäädäntöyksikkö
PL 26
00023 Valtioneuvosto

Viite: Lausuntopyyntö SM029:00/2011, 12.4.2011

ASIA: Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ampuma-aseasetuksen (145/1998) muuttamisesta.

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto yllä olevasta asiasta, vaikka toteamme samalla, että asetustekstistä on ilmeisesti tarkoituksella jätetty pois erittäin tärkeä osa, eli lääkärin ilmoitusvelvollisuutta koskevan lakipykälän 114 asetusteksti. Se, että asia on osoitettu vain lääkäriliitolle, osoittaa sisäasianministeriön salaavan tarkoituksellisesti lausunnon antajilta osan laatimastaan asetustekstistä.

NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry on antanut useita lausuntoja varsinaisesta ampuma-aselaista, joka tulee voimaan 13.6.2011. Lausunnoillamme ei ole ollut vaikutusta valmisteltuun ampuma-aselakiin. NRA ry edellyttää, että lausuntomme otetaan nyt huomioon ja asetuksen valmistelija ryhtyy ilmi tulleiden virheiden korjaamiseen. Voimaan tulevassa ampuma-aselaissa on käsittämättömän suuri määrä virheitä, mitkä kiistatta osoittavat, että asiantuntijoiden lausuntoja ei ole otettu huomioon. Asetustekstin toimivuuden kannalta on huonosti valmisteltu aselaki ongelma.

Esitysluonnos on varsin puutteellinen. Koska eduskunta 27.10.2010 hyväksyi hallituksen esityksen uudeksi ampuma-aselaiksi (HE 106/2009), pitäisi esitysluonnoksen sisältää kaikki tarvittavat asetukset vastaaviin muutettuihin lakipykäliin liittyen. Lisäksi on hämmästyttävää, ettei tätä luonnosta esitetty eduskunnalle jo ennen lain hyväksymistä. Nyt monet 13.6.2011 voimaan astuvassa ampuma-aselaissa edellytetyt asiat jäävät täysin ilman määrittelyä laissa. Tämä aiheuttaa mahdottoman tilanteen, kun lakia voimaan tultuaan yritetään tulkita kansalaisen, viranomaisen ja lopulta tuomioistuimen toimesta. Sanomattakin on selvää, ettei näin laadittu laki voi olla pitkää aikaa voimassa. Mikäli on tarkoitus laatia vielä lisää asetuksia ennen lain voimaan astumista, ei ole oikein kiireeseen tms. vedoten hyväksyä oleellisia asetuksia voimassa oleviksi virheineen ilman asianosaisten asiantuntijatahojen lausunnonantomahdollisuutta.

Asetusluonnoksen 1 — 37 § ja 54 — 61 § mainitut asiat eivät tuo mitään hyötyjä, mutta aiheuttavat runsaasti ylimääräistä työtä. Ongelmaksi muodostuu varmastikin valvonnan tulkinnallisuudet. Muutamalla turvallisuuden kannalta merkityksettömällä lisävaatimuksella luodaan joukko uusia arvaamattomiakin ongelmia.

44 c § Soveltuvuustestin sisältö ja suorittamisvelvollisuuden poikkeukset eivät määrittele sitä, miten ATK-pohjainen järjestelmä millään tavalla kykenee seulomaan väkivaltaiset ja/tai itsetuhoiset henkilöt luvanhakijoiden joukosta. Lisäksi 44 c § perusteluosiossa viitataan 19.10.2007 voimaan tulleisiin aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeisiin, mitkä tämä pykälä määrittelisi käytännössä pakollisiksi voimaan astuessaan. On aivan mahdotonta, että laki ja asetus tehtäisiin ohjeeseen perustuviksi. Ohje pitäisi periaatteessa kumota uuden lain astuessa voimaan, sillä jo lakia eduskunnassa hyväksyttäessä perusteltiin lain välttämättömyyttä sillä, että on ollut pakko antaa niin paljon ohjeita, koska laki on ollut riittämätön. Nyt ohje asetettaisiin jo laissakin lain yläpuolelle, mikä on mahdoton ajatus.

44 d-44 g § eivät määrittele riittävän selkeästi, mikä on ampumakouluttajan vastuu ja velvollisuus tarkkailla henkilöitä antaakseen heistä lausunnon pyydettäessä. Perusteluosiossa on ilmeisestikin indeksointivirhe: ” 44 c § Aktiivinen ampumaurheilu ja -harrastus” pitäisi olla ” 44 d § Aktiivinen ampumaurheilu ja -harrastus” . Lisäksi vaatimus, että ampuma-asekouluttajan statusta voisi hakea vain yhdistys, on ristiriidassa perustuslain yhdistymisvapauden 13 § kanssa. Yhdistysten ei ole mitenkään pakko tai mahdollista tuntea organisaationsa ulkopuolisia harrastajia. Lisäksi ammunnan kouluttaminen tuntemattomille saattaa aiheuttaa jopa vaaratilanteita, mikäli ampumakouluttaja joutuu tietämättään lainaamaan aseita henkilöille, jotka eivät voi itse saada lupaa ampuma-aseeseen. Ampumakouluttajalla ei ole edes oikeutta tarkastaa koulutettavan taustoja poliisin tiedostoista. Koko lain kohta tuntuu voimakkasti siltä, että varsinainen lupaviranomainen halutaan osittain vapauttaa vastuustaan ja siirtää virkavastuu vapaaehtoistyöntekijälle.

Lisäksi toteamme lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta koskevan §114 nojalla tehdystä asetusluonnoksesta:
Mainittu aselain säännös lisättiin eduskunnassa hallintovaliokunnan päätöksellä eikä sen sisällön perusoikeuden mukaisuudesta hankittu perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Näin ollen hallintovaliokunta on päätöksellään lausunut käsityksensä ja on mahdollista, että tämä lain säännös ei ole perusoikeuksien vaatimuksia täyttävä. Näin käy, kun jotain asiaa ei eduskunnan perustuslakivaliokunnassa lainkaan selvitetä. Näin ollen voidaan todeta myös, että asetus lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta ei täytä lain ja perusoikeuksien vaatimuksia.

Lääkärin ilmoitusvelvollisuudella puututaan myös kansalaisen yksityiselämään ja terveydentilaan, puututaan merkittävällä tavalla potilaan itsemääräämisoikeuteen tämän hakeutuessa lääkärin vastaanotolle ja horjutetaan yleisesti potilaan luottamusta terveydenhuoltoon. Tälläiset asiat ovat perusoikeuskäytännössä luonnostaan lailla säädettäviä. Aselupaa harkittaessa on tutkittava hakijan sopivuus/sopimattomuus joka on niin yleisluonteinen asia, että se ei oikeuta puuttumaan perusoikeuksiin valtioneuvoston asetuksella. On täysin yksiselitteinen perustuslakikäytäntö, että perusoikeuksien sisältöön ja keskeiseen alaan voidaan puuttua vain täsmällisin ja selkein aselain säännöksin. Näin aselain §114 määrittely valtioneuvoston asetuksella ei ole edellämainittujen perustuslain vaatimusten mukainen.

Sisäasianministeriön valmistelema asetusluonnos lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta sisältää ongelmallisia säädöksiä:
1. asetuksen mukaan esim. kenen tahansa milloin tahansa potilaskertomukseen tekemä merkintä potilaan väkivaltaisuudesta tai uhkailusta on riittävä peruste sopimattomuuden toteamiseen ja aseluvan saamisen epäämiseen tai jo myönnetyn luvan peruuttamiseen, eikä mitään lääketieteellistä tutkimusta tai potilaan analyysia tarvita.
2. asetusluonnoksen mukaan jää epäselväksi kenellä on lopullinen vastuu lääkärin ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä ja kenellä muusta terveyden hoidon henkilöstöstä on loppujen lopuksi valtuus ja oikeus tehdä ilmoitus.
3. potilas on asetusluonnoksen kannalta vailla kaikkia oikeuksia tietää, millä perusteella häntä tutkitaan vastaanotolla, minne hän on tullut tai toimitettu todellisen lääketieteellistä hoitoa vaativan syyn vuoksi. Asetus jättää kaikki potilaan oikeudet huomioimatta.
4. asetuksessa ei millään tavoin käsitellä potilaan oikeuksia Suomen perustuslain §21 Oikeusturva edellyttämällä tavalla.

Asetusluonnoksesta puuttuvat kaikki ne perusteet, millä määritellään ne vaatimukset, joiden pitää täyttyä lääketieteellisesti, vastoin tahtoaan tai suorastaan salaa tutkittavan potilaan perusoikeuksien vaatimalla tavalla. Perusoikeuksien vaatimukset korostuvat, kun potilasta tutkitaan tai arvioidaan syistä, joiden vuoksi hän ei ole lääkärin vastaanotolle laisinkaan mennyt tai toimitettu.

NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry toteaa lopuksi, että ilman asiantuntijoita valmisteltua ja lakitekstisesti ala-arvoista lakia ei voida korjata huonosti valmistellulla asetustekstillä. Näemme, että 17.04.2011 valittu uusi eduskunta joutuu korjaamaan ensimmäisinä töinään epäonnistuneen aselain ennen sen voimaantuloa 13.06.2011.

Kunnioittavasti,

Runo K. Kurko
puheenjohtaja

Antti Jokinen
pääsihteeri