081027 - Lääkärintodistus ampuma-aselupaa varten
Tämänhetkisten ohjeiden edellyttämään, mielenterveystodistuksen termillä kutsuttuun dokumenttiin liittyen on ollut liikkeellä runsaasti huhuja, epätietoutta ja joissain tapauksissa jopa haluttomuutta terveydenhuollon ammattilaisten taholta soveltaa tietotaitoaan asian ratkaisemiseksi.
NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry on teettänyt mielenterveysalan asiantuntijoilla kaavakesarjan, joka suoraviivaistaa ja toivottavasti myös pitkällä tähtäimellä standardisoi toimenpiteitä, jotka aseluvan hakijan arvioimiseksi vaaditaan. Kaavake saatekirjeineen on toimitettu menneellä viikolla sekä henkilökohtaisesti että sähköisessä muodossa valikoiduille kansanedustajille, ministereille ja heidän avustajilleen.
NRA ry:n hallitus
Linkit kaavakkeisiin Adobe Acrobat (.pdf) -muodossa:
1 - Esitietolomake joka täytetään ennen tutkimusta
2 - Tutkivalle lääkärille ja tutkitulle jäävä kappale
3 - Poliisiviranomaiselle toimitettava lomake
Lomake 2, lääkärille ja tutkitulle, joko tulostetaan kahtena kappaleena tai valokopioidaan tutkimuksen jälkeen, minkä jälkeen lääkäri allekirjoittaa molemmat kopiot.
Alla on saatekirje alkuperäisessä, kansanedustajille ja ministereille luovutetussa muodossaan:
LÄÄKÄRINTODISTUKSESTA
Lääkärintodistus aseluvan hakijalle noudattelee samantyyppisiä kysymyksiä kuin mitä esim. ajokorttitodistuksessa on. Keskeistä on ymmärtää, että lääkäri ei voi ottaa kantaa siihen, onko jokin henkilö "mahdollisesti itselleen tai toiselle ihmiselle vaarallinen". Kaikki ihmiset voivat olla joissakin olosuhteissa itselleen tai toiselle vaarallisia. Se, mihin lääkäri voi ottaa kantaa, on kysymys siitä, sairastaako tutkittava esitietojen (sairauskertomus ja tutkittavan oma ilmoitus) mukaan joitakin sairauksia tai syntyykö vastaanottotilanteessa vaikutelma jonkin sairauden sairastamisesta. Edelleen on ehdottoman tärkeää, että tätä tarkoitusta varten seulottavat sairaudet ovat ns. "raskaan sarjan" psyykkisiä sairauksia:
- psykoosit, kuten skitsofrenia
- vaikeat luonnehäiriöt
- vaikea masennus (liittyy itsetuhoisuuden vaara)
- kaksisuuntainen mielialahäiriö eli maanis-depressiivinen sairaus (mieliala vaihtelee voimakkaasti, mikä aiheuttaa ennalta-arvaamattomuutta)
- vaikea ahdistuneisuus (itsetuhoisuuden vaara)
- dementia (kyky käsitellä aseita heikkenee, ilmenee vainoharhaisuutta)
- päihderiippuvuus
KELA:n lääkitystietojen käyttö aselupaharkintaan on huono idea, sillä esim. masennuksen hoitoon käytettyjä trisyklisiä masennuslääkkeitä käytetään mm. vyöruusun aiheuttaman hermokivun, hermovammojen aiheuttaman kivun, ja syöpäkivun hoitoon sekä unilääkkeinä! Samoin raskauttavalta näyttäviä psykoosilääkkeitä voidaan käyttää unilääkkeinä ja vaikkapa krooniseksi muuttuneen hikan hoitoon! Moni esim. lihaskipujen, yskän ja ripulin hoitoon tarkoitettu lääke on "kolmiolääke", mikä poliisia saattaa pelästyttää täysin aiheetta. Tämän vuoksi lääkärintodistuksen käyttö on ehdottomasti fiksumpaa kuin KELA:n lääkitystiedon käyttö. Poliisiviranomaisella ei voi olla lääkäritasoista tietoa eri lääkkeiden indikaatioista!
Lääkäriliitto vastustaa varmastikin lisätodistusten laadintaa, mutta uskomme, että oheisen kaltainen lomakejärjestely menisi lääkäreillä läpi. Jos ja kun lisärajoituksia ja -määräyksiä tulee, on kai parasta, että lausuntojen antaja on ihmisen terveyteen perehtynyt taho, ei anonyymi KELA:n virkailija tai poliisivirkailija, jolla ei ole mitään lääketieteellistä koulutusta.
Itse lomakkeesta: Excel-tiedostossa on kolme sivua; lääkärin ja tutkittavan sivu, esitietolomake ja poliisiviranomaisen sivu. Lääkärin ja tutkittavan sivuja on "tositilanteessa" kaksi identtistä kappaletta. Lääkärin ja tutkittavan sivut sekä poliisiviranomaisen sivu ovat päällekkäisiä kalkkeripapereita siten, että lomakkeeseen tehdyt merkinnät jäljentyvät alla oleviin papereihin (vrt. ajokorttilomake). Tutkittavalle jää yksi lomake, lääkärille arkistoon jää samanlainen ja alin, tiedoiltaan rajoitetumpi, lomake toimitetaan poliisille. Huom! Poliisin versiossa on vain lääkärin tekemä johtopäätös, ei esim. yksityiskohtaisia diagnoositietoja. Erillinen esitietolomake toimitetaan tutkittavalle ennen lääkärin vastaanottoa ja tutkittava täyttää siihen terveys- ja lääkitystietojaan, joihin lääkäri sitten vastaanoton yhteydessä tutustuu.
Esitietolomakkeen kohdalla kysymyksestä varusmiespalvelun suorittamisesta: esim. onko varusmiespalvelu suoritettu, mikä on palvelusluokka? Kysymys saattaa kuitenkin "maaseutujermulääkärin" tapauksessa olla syrjivä (armeijaa käymätön nainen tai siviilipalvelusmies ei vanhan lääkärin silmissä olisi "asekelpoinen"). Monella nuorella armeija on niitä siihenastisen elämän kaikkein kovimpia paineita luova paikka, mutta toistaalta onko 18-vuotiaana maitojunalla kotiin tuleminen merkki siitä, että ihminen 50-vuotiaana on jotenkin epäsopivampi aseenomistajaksi kuin muut ihmiset?
Huomatkaa, että lääkäri ei saa lähettää todistusta poliisiviranomaiselle ilman tutkittavan suostumusta! Ensisijainen lausunnon antaja olisi se lääkäri, joka tuntee potilaan parhaiten, eli terveyskeskuksen omalääkäri, työpaikkalääkäri tms.
Onko sisäministeriö kaavaillut tällaisen todistuksen kysymistä myös aseen osan hankkimisen yhteydessä? Ei kai...
Ylipäätään: Lääkärintodistusta pitäisi vaatia vain ensimmäisen aseen hankkimisen yhteydessä. On parempi, että sitä kysyttäisiin nimenomaan silloin eikä esim. jokaisen käsiaseen hankkimisen yhteydessä. Käsiase ei ole mitenkään vaarallisempi kuin pitkä ase ja toisaalta metsästyshaulikolla voi häiriintynyt ihminen saada paljon pahaa aikaiseksi. Jos todistuksia pyydetään, niitä pitää pyytää kaikilta ensimmäisen aseen hankkijoilta asetyypistä riippumatta, ei muulloin.
Millään todistuksilla ja rajoituksilla ei saada karsittua pois kouluampumisten kaltaisia tapahtumia yhteiskunnastamme. Kysymys on niin laajamittaisesta ongelmasta - koko yhteiskunnan laajuisesta pahoinvoinnista iästä, sukupuolesta, sosiaali- ja tuloluokasta tai koulutustasosta riippumatta. Sairaat yksilöt saavat aina tuhoa aikaiseksi niin halutessaan ja aseiden poistaminen yhteiskunnasta vain heikentää kykyämme reagoida sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin.
Tässä asiassa on konsultoitu lääketieteen tohtoria, joka toimii terveyskeskuslääkärinä ja omaa kokemusta psykiatrian apulaislääkärinä toimimisesta. NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry:n kautta häneen saa tarvittaessa yhteyden mahdoolisiin kysymyksiin liittyen. Hän tulee myös mielellään itse kertomaan lääkärin näkökulman asiasta tarvittaessa.
|